Ymmärrämmekö toisiamme todella?

Oletko joskus ihmetellyt miksi eri syntyperää olevat ihmiset käyttäytyvät joskus oudosti? Miten jopa joku, joka on asunut ikänsä Suomessa ja puhuu täydellistä suomea, voi olla niin erilainen?

Unohdamme monesti, että meitä ympäröivillä ihmisillä ja kokemillamme tapahtumilla on suuri merkitys siihen miten ajattelemme ja toimimme. Arvomme ovat kehittyneet lapsuusaikana ja ne ovat suurelta osin perintöä vanhemmiltamme. Myös kodin ulkopuolella omaksumme arvoja ja käyttäytymismalleja. Käyttäytymistä voi muuttaa ja kontrolloida, mutta arvot ovat hitaasti muuttuvia ja monesti tiedostamattomia. Näennäisesti omalle kulttuurillemme tyypillisesti käyttäytyvällä ihmisellä saattaa siis olla todella erilainen arvomaailma, kuin itsellämme.

Otetaan esimerkiksi länsimaalaisille ja varsinkin suomalaisille tyypillinen yksilökeskeisyys. Olemme pienestä pitäen kuulleet vanhemmiltamme, että jokaisen on pärjättävä omillaan. Ehkäpä teidän perheessänne oli aikakausi, jolloin toinen vanhemmistasi oli työttömänä ja perheen tulot olivat pienet. Sukujuhlissa piti kuitenkin aina esittää, että kaikki on hyvin, eikä mistään ole puutetta. Isovanhemmat ehkä tarjoutuivat kustantamaan lasten kesäleirin. Apua ei kuitenkaan otettu vastaan, vaan leiri maksettiin viimeisistä roposista itse.

Joissain kulttuureissa avusta kieltäytyminen ei ole soveliasta. On itsestään selvää, että heikommassa asemassa olevia autetaan. Silloin voi myös itse turvallisin mielin luottaa siihen, että itse saa apua, kun sitä tarvitsee. Tällaiset niin sanotut kollektiivikulttuurit perustuvat siihen ajatukseen, että yhteisö huolehtii asioista kollektiivisesti. Yksilön ei odoteta ratkaisevan asioita yksin.

Jos yksilökulttuurin edustajana torjut hyvän ystäväsi avunannon, tai et huomaa tarjota hänelle apuasi, hän saattaa loukkaantua siitä todella pahasti. Vaikka hän olisi näennäisesti omaksunut ympäröivälle kulttuurille tyypilliset toimintatavat ja ajatusmallit, pinnan alla saattaa olla todella vahvoja arvomaailmaeroja. Erot eivät yleensä tule esille normaalitilanteissa, eikä niitä monesti tiedosteta itsekään, mutta ne saattavat värittää ihmisten välisiä suhteita.

Erot eivät ole pelkästään huono asia. Esimerkiksi tiimityössä tiimin jäsenten väliset erot ovat erittäin tervetulleita. Asioihin saadaan ihan uusia ulottuvuuksia, kun annetaan tilaa uusille ja erilaisille ideoille. Joskus voi kuitenkin olla haastavaa ymmärtää mitä toinen haluaa sanoa. Samoilla sanoilla kun on eri merkityksiä eri kulttuureissa. Jos joku esimerkiksi mainitsee tyypillisen perheillallisen, me piirrämme mielessämme kuvan pöydästä, jossa istuu kaksi aikuista ja kaksi lasta, kun taas vierustoverimme saattaa kuvitella mielessään kahdenkymmenen hengen pöydän ja kymmenen ihmistä norkoilemaan vielä seinänvierustoillekin. Siitä saattaa sitten syntyä mielenkiintoisia keskusteluja, kun lähdetään puhumaan vaikkapa illallisen kustannuksista.

Jos esimerkit tuntuvat sinusta tutuilta, ehkäpä haluaisit kuulla aiheesta lisää. Kulttuurienvälinen viestintä on laaja alue, eikä sitä voi kiteyttää yhteen artikkeliin. Kielikoulutuksessamme pyrimme aina tuomaan esille kohdekielen kulttuuritaustoja erilaisissa kielenkäyttötilanteissa, minkä lisäksi teemme yhteistyötä kulttuurivalmentajan kanssa. Valmentajan kanssa voit pohtia lisää omia ajatuksiasi ja suhdettasi muihin ihmisiin. Kysy meiltä lisää.

Comments are closed.